Larp.

• Mietelm�: Teinilarppaaja puhuu
  
• Brieffi: Lohilaakso
• Brieffi: 4SV
• Brieffi: Suursuo 2
• Brieffi: Rhudar L.
• Brieffi: Sumua Horisontissa
• Tapahtuma: Kultainen K�denpuristus
• Kiteen Ropeltajien kotisivut
• Kuvagalleria
  
  • Ropecon99-kuvia
  • Kultainen K�denpuristus -kuvia
  
  
• Larp-aiheisia linkkej�

Kyn�ilij�t:

Larppaaminen eli liveroolipelaaminen alkoi Kiteell� 1998 alkuvuodesta, jolloin Joensuulaiset l�hetyssaarnaajat saapuivat t�nne ja j�rjestiv�t pelin Neulaniemess�. Kyseess� oli Mannun Vartijoiden omaan Aelin maailmaan sijoittuva Ael 3, joka oli noin 70 hengen talvinen tapahtuma. Siell� olin min� ja moni lukiokavereistani.

P��timme perustaa Kiteen piiriss� jonkinlaisen yhdistyksen, olihan kaikilla muillakin. Kiteen Ropeltajat sai alkunsa, ja Kiteen Ropeltajilla on nyky��n kotisivutkin. Larppaaminen koettiin sen verran antoisaksi hommaksi, ett� lis�� oli saatava. Ensimm�inen meid�n peli oli Pekka V�ist�n Suursuo R��kkyl�ss�, V�ist�jen kotitilalla. Sen j�lkeen on Kiteen-V�rtsil�n -puitteissa pidetty useampikin vaihtelevankokoinen peli.

Ensimm�inen pelini oli AEL 3, josta ei ole kummempaa selvityst� muistikuvia lukuunottamatta ja sen j�lkeen Lohilaakso, Islantiin viikinkiaikaan kristinuskon saapumisen kynnykselle sijoittuva peli joka j�rjestettiin Kuortaneella. Peli olikin oikein mukavasti j�rjestetty, ja kirjoittelin siit� brieffin. Pelist� l�ytyy enemm�n infoa P��kaupunkiseudulla vaikuttavan Harmaasudet-nimisen "historianel�v�itt�misyhdistyksen" kotisivuilta:

Talvi -99: Talven lumien keskell� j�rjestettiin my�s kerrassaan miellytt�v� yhden illan peli, jonka kyn�ili Sari V�ist�. Aiheena oli komisario Palmumainen salapoliisimysteerio, joka liikkui hieman pehme�mm�ss� aihepiiriss�. Kartanonherran kalleinpansa, kaulakoru oli menty varastamaan. Paikalla oli koko kartanon henkil�kunta ja pari etsiv��, ja kukaan ei saanut poistua rikospaikalta. Peli j�i muistiini erityisesti loistavan hahmoni ansiosta, joka istui minulle kuin nyrkki nen��n. Peliss� ei ollut ihmeempi� vaatetoivomuksia, ja usea pelasikin ilman roolivaatteita. Mutta sis�lt� oli t�ss� tapauksessa t�rkein. Toiveenani olisikin Sarin jatkavan pelien kirjoittamista.

Huhtikuu 1999: Seuraava isompi tapahtuma oli Nelj�n Suunnan Valtakunta, Helsingiss� Suomenlinnassa. Siit�kin on luettavissa brieffi.

Toukokuu 1999: V�ist�jen kotitilalla Suursuolla Pekka V�ist�n organisoima Suursuo 2 -larppi oli kev�tkauden ehdoton kohokohta, koska Kiteen Ropeltajien organisoima Jaakonkorpi-larppi siirtyi tarkemmin m��rittelem�tt�m��n ajankohtaan. S��li, sill� uusien kirjoittajien larppeja odottelee aina mielenkiinnolla. Jokatapauksessa Suursuo 2 oli varsin mainio tapahtuma, eik� v�hiten ylijumala Ukon ansiosta siunaamalla tapahtumaa _erinomaisilla_ keleill�. Siin� mieless� kyse on jo perinteest�, viimevuonna (1998) koettiin aivan vastaavanlainen ilmi�. Pelinjohdossa on ilmeisesti poikkeuksellisen p�tev�� porukkaa. :) Pelasin kapinallisten puolella, mutta meininki oli korkealla, aateveljiin voi luottaa. Peli p��ttyi sangen sekaviin tapahtumiin, imperiumilla on ilmeisesti sis�poliittisia vaikeuksia, joihin tuon lis�valaistusta brieffiss�ni, ja miten kapinalliset n�it� vaikeuksia taitavalla ulkopolitiikalla hy�dynt�v�t: Suursuo 2: brieffi.

Kes�kuu -99: Kes�kauden aloitti Periferian bofferi. S��t helliv�t ja meno oli kes�ist�. Pelist� ei ole brieffi�, koska ei siin� minun osaltani mit��n ihmeit� sattunutkaan. Pistin vaatimattoman hahmon hahmotoiveeksi. Periferian boffereista Petri P. sattuikin tokaisemaan (vapaasti mukaillen) ett� itse peli on mukiinmenev�, mutta se muu aika (off-game) on tapahtuman suola. Samalla ajatuskannalla lienee my�s Suursuo -peleist� tuttu pelaaja Vesa Saarinen, joka kirjoitti Suolin s�hk�postilistalle aiheesta v�litt�m�sti Periferian j�lkeen, ett� Suomi kaipaa enemm�n hippileirej� jotka on naamioitu larppaajatapaamisiksi :)

Pohjanpoikien hulvaton meininki sai ihmiset saunomaan ja juoksentelemaan syntym�asussaan. T�llainen naturistimeininki hieman h�mment�� ensikertalaista, vaikka ollaan sit� t��ll� susirajallakin joskus rep�isty, hyvin harvoin tosin. Peliss� oli my�s pisin n�kem�ni j�lkipuinti, joka kesti muistaakseni jotain kolme tai nelj� tuntia.

"Valtakunnan etu on my�s minun etuni." -Mofer Hujer

Hein�kuu -99: Hein�kuussa pelattiin Samuli Leinosen ideoima Rhudar Lusiuksen valtakunta, jonka h�n kirjoitti yhdess� Pekka V�ist�n kanssa. Kyseess� oli sik�likin erityinen tapahtuma, ett� peli oli high-fantasya. H�mm�stelin, ett� ruotsalaisten ja muiden elitistilarppaajien kauhuksi high fantsussa peliin saa enemm�n sis�lt�� ja pelist� tulee mielek�s sik�li ett� kaikille pystyt��n kohtuullisen v�h�ll� vaivalla kirjoittamaan mielek�st� tekemist�.

Osaltani peli meni loistavasti. Hahmoni oli yksi loistavimpia koskaan pelaamiani jolla oli selke� luonne ja hahmon reagointitapa tapahtumiin oli helppo iskostaa selk�ytimeen. Peli k�sitteli Rhudar Lusiuksen valtakunta nimisen maan tapahtumia nykyisen hallitsijan Karlov Malin (Pekka V�ist�) ja h�nen puolisonsa Melis Malin (Anna-Mari Pesari) 30-vuotish��p�iv�n�. Peliss� ei liiemmin kuolleita kohtia ollut, tarina eteni loistavasti mutta silti peli kesti vain kolme tuntia. Suuri joukko off-gamettajia pelialueen keskell� tietysti vaikutti siihen ett� peli katkaistiin, mutta silti t�ytyy vain h�mm�stell� sit�, ett� peliss� oli k�ynniss� lukuisia merkitt�vi� tapahtumia p��pahiksen Rhudar Lusiuksen hy�kk�yksen j�lkeen, jolloin peli pistettiin suunniteltua aiemmin poikki. Hiukankaan kunnianhimoisemmalla otteella pjt olisivat tehneet kaikista suuressa m�iskeess� kuolleista sivuhahmoja sun muita maalaisv�ki-gruuppeja ja ehk� suunnitelleet jo ennen peli� suurisuuntaisempia juhlallisuuksia h��parin kunniaksi. Tiedostan kyll� ett� pelin maanantainen ajankohta ja siit� johtuva arkip�iv�n kire� aikataulu jotakuinkin rajasi suurisuuntaisempia suunnitelmia. (silti...)

Pelin maailma n�ytti sangen potentiaaliselta ja tiet�m�tt� kuinka suurella ty�m��r�ll� se on syntynyt, sangen uskottavalta m�ssikmaailmaksi. Tarkempaa selvityst� pelist�: Rhudar Lusiuksen Valtakunta: Brieffi.

Pelitahti vain kiihtyy loppukes�� kohti. Tohmiksen videotykill� heijastettujen elokuvien tuijottelun lomassa riensin Pasi Huttusen kirjoittamaan peliin Sumua Horisontissa S�ynenj�rven rannalle, yksityiselle kes�m�kille joka oli saatu lainattua pelik�ytt��n.

Pelimaailma oli sik�likin mielenkiintoinen, ett� siin� ei ollut t�t� ennen pelattu yht��n kampanjaa mutta sit�kin enemm�n ropea (sain tiet�� t�m�n pelin j�lkeen). Taustamateriaalia ennen peli� lukiessani tuli mieleeni ett� peli on jonkun ensikertalaisen onnessaan v�s��m� viritys. Sain t�llaisen mielikuvan kun lueskelin magian eri muotoja joita tosiaan oli paljon ja kaikki toinen toistaan voimakkaampia kuten 'kuolematon tulidemoni ei mahda mit��n puolijumala r�yh�hengille koska r�yh�henki voi riist�� tulidemonilta sielun'. Ja kun ajattelin ett� koska taustamateriaalissa selvitet��n n�it� asioita niin niit� on pakko olla peliss�kin. Uh. Pelimaailmassa oli my�s paljon kliseisi� kansoja.

Yll�tyksekseni pelin jokaikinen hahmo ei ollut mualiman mahtavin muaki ja kuollut highlandereiden k�sittelyss� vaan peli oli jokseenkin tasapainoinen. Peli tapahtui Lam-Roon maakunnassa paikallisen maanomistajan ritari Regher von Tarlakin tiluksilla jonne poikkeaa kohtapuoliin maakuntaa riist�v�t Chamaanilaisten sotajoukot. Chamaanilaiset pit�v�t aluetta jotakuinkin hallinnassaan mutta on vain ajan kysymys milloin alueella aloitetaan sortaa ja orjuuttaa paikallista v�est��. My�s Aefin valtakunta on kiinnostunut Lam-Roosta, ja on tukenut alueella vaikuttavia kapinallisia ryhmittymi� ennen.

Peli keskittyikin Chamaanilaisten �ykk�r�intiin ritari Regherin tiluksilla, joka kulminoitui Pekka V�ist�n oivallisesti esitt�m��n Chamaanilaisten p��llikk��n. Sumua Horisontissa: Brieffi.

Elokuu -99: Elokuun alussa kaaukana korvessa pelasimme pienell� eliittiporukalla hieman kovempaa asennetta vaativan pelin Kiteen Riikolassa. Jani Martikainen hankki tutuiltaan k�ytt�luvan kauniille korpimaisemille, jolla sijaitsi yksi vanhahko m�kki ja muu olikin sitten vett� ja korpea. Maisemat pelialueella olivat todella hienot, er�skin rinne noin 60 metri� ja kaltevuudeltaan koko matkalta yli 40 astetta, joissain kohden jopa 60-70 tiet�miss�. Peli sijoittui Pekka V�ist�n alulle polkaisemaan Suursuon maailmaan. Ideana oli kahden vihollisvaltion, Mets�maan ja Suomaan rintamalinjojen v�linen maa, jossa liikkui tiedustelupartioita puolin ja toisin. Vietin yhden y�n ja kaksi p�iv�� mets�ss� korkealla vaaralla leiri� pit�en ja v�lill� tiedustelumatkoilla j�nn�ten. Peliin ei tunnelmaa liiemmin tarvinnut hakea, pelko vihollisesta oli todellinen. Peli oli muuten loistava mutta p��ttyi partiomme osalta juonellisesti eritt�in k�yh�sti. Jonkinlaista h�t�st� selvityst�: Er�pelin selvityst� peliss� mukana olleille.

Elokuun 14. p�iv� pelattiin v�rtsil�ss� Suursuo-maailmaa. Peli oli suoraa jatkoa er�pelille, jossa tapahtuneiden tiedustelujoukkojen onnistumisen perusteella m��riteltiin voimasuhteet t�t� peli� varten. Pelin nimi oli Terneksen Taistelu 2. Mets�maan maakunnan Kermilin sotilaat olivat aiemmin kes�ll� tehneet yll�tyshy�kk�yksen Suomaalaisen suurkaupungin, Terneksen kimppuun, laihoin tuloksin. Nyt Mets�maan kahden maakunnan, Kermilin ja Maran samannimiset johtajat olivat p��tt�neet uudisasuttaa Suomaan Terneksen kohdalta.

Pelasin Kermilin joukoissa Kuolemanpartiolaista, miest� joka pakkov�rv�� mets�maalaisia uudisasukkaita armeijaan. Pelimme oli tiedustelua ja hiiviskely� sek� v�h�n neuvottelua Maralaisten ja muiden paikallisten asukkaiden kanssa. Tapasimme kova��nisen perheen ja pari hassua mets�st�j��. Saimme heilt� my�s tietoja aluetta koskien. Lopulta oli selvill� etenemisreitit ja ett� Terneksen kaupungin etuvartioasema on etenemisemme kohde. Kermilin joukot hy�kk�siv�t suoraan ja Maran joukot kiersiv�t selustaan. Emme yritt�neet yll�tt�� vartijoita vaan monista muista Mets�maalaissotilaista poiketen Janos Kermil oli sivistynyt sissi, k�vimme rauhanneuvotteluja jotka kuitenkin raukesivat Suomaan kapteenin vastustukseen. Taistelu oli verinen, Suomaan joukot tuhottiin jotakuinkin lukuunottamatta paria hassua jotka p��siv�t pakenemaan.

T�ytyy sanoa ett� Suomaan joukot olivat rakentaneet etuvartioasemansa sangen huonoon kohtaan. Se sijaitsi syv�nteess� jonne p��si ylh��lt� p�in ainakin kolmea eri reitti� josta Mets�maalaiset olisivat pystyneet kulkemaan. Mets�maan joukot piirittiv�t edest� ja selustasta Suomaan joukot. J�imme parantelemaan haavojamme etuvartioaseman vallattuamme ja huomasimme ett� leiripaikkamme olivat ilmeisesti syttyneet mets�ss� tuleen. V�h�n sen j�lkeen etuvartioasema syttyi tuleen ja p��ovi oli p�nkitetty, ikkunat oli rikottava. Ulkona odotti muutama hassu palkkasoturi ja pari Suonkallion sotilasta, pettureita. Saimme heid�t tapettua liiemmitt� vaikeuksitta, mutta valmis majapaikka paloi. Y�vyimme lopulta vajassa, huomenna olisi tarkoitus edet� Ternekseen, Suomaan p��joukot olivat ilmeisesti etuvartioasemalla.

Pist�ydyin my�s Ropeconissa, siit� juttua tuolla: Ropecon '99
Kuvia ropeconista: Kuvia Ropeconista.

Syksy -99 Pasi Huttunen polkaisi siis alulle Sumujen sota -kampanjan. Sumua Horisontissa 2 pelattiin syyskuussa Heinoniemess�. Pelipaikka kerkesi vaihtua jo yhteen otteeseen onnettomien syiden takia, mutta onneksi l�ytyi sopiva tilalle. (t�ss� ensimm�isen pelin selostus: Sumua Horisontissa)

Sumu 2 tapahtui j�lleen Regher von Tarlakin tilalla, jonne kapinallisjoukkojen komentajat ja v�h�nk��n merkitt�v�mm�t vastarintahahmot olivat kokoontuneet. Pelin kuluessa p��tettiin pitk�lti hy�kk�yksen jatkosta, ja omia rivej� ruodittiin ojennukseen. Pelasin sodan suhteen neutraalia Xerten von Xantapopoulosia (kotim. Punainen Theokratia), kauppias/salakuljettaja. Xertenill� oli toimena l�hinn� nuuskia paikallista ilmapiiri�, menestyksek�s kaupank�ynti vaatii hyv�� yleistietoa asioista ja henkil�ist�. Joitakin kauppojakin hierottiin, tosin huonolla menestyksell�. Brieffi� en t�nne pist�, koska luultavasti jatkan viel� hahmoa.

Kultainen k�denpuristus

Nyt jotain t�ysin erilaista. Sain lokakuussa Sari V�ist�lt� kutsun Kultaiseen K�denpuristukseen. Mik�h�n t�m� on. Ihmetys s�ilyi 15.10 asti, jolloin menin ykk�set p��ll� Sarin opiskelija-asunnolle. Kyseess� oli Larp-gaala, jossa jaettiin kunniakirjoja Keski-karjalaisille larp-ilmi�ille, tapahtumille ja ihmisille. No johan, Linda-gaala on saanut kilpailijan!

Raati koostui tarkemmin m��rittelem�tt�mist� henkil�ist� (*couch*), ja kunniakirjat meniv�t oikeisiin osoitteisiin.

T�ss� voittajat:

Min� ja larppaus.

Larppaamisesta yleens�.

Oman maailman suunnittelu on v�h�nk��n kunnianhimoisemmissa projekteissa melkoinen homma, ja siihen lienee viisainta ryhty� kun on aikomuksena polkaista alulle kokonainen kampanja (sarja samaan maailmaan sijoittuvia pelej�). Yksitt�ispeleihin moinen on v�h�n hullun hommaa, riippuu toki pelist�.

Larppauksen vieh�tys lienee juuri siin� tavallisen maailmamme v�istymisess�, menneist� ajoista on hauska spekuloida, ja viel� hauskempi niiss� on el��. Parhaissa larpeissa saadaan koko pelipaikan ilmapiiri vaihtumaan, toki parhaassakin tapauksessa siihen, mit� pelaajat sen luulevat kyseisen� aikana olevan.

Sivut sijaitsevat Kiteen Lukion palvelimella. Voisi olla paras IMHO, ett� sivut saadaan jonnekin josta niit� voidaan jatkuvasti p�ivitt��.